Hyvinvointi tarvitsee panostusta ennaltaehkäisyyn ja eri toimijoiden yhteistyöhön

Vaalikynä kirjoitukseni Vihdin sanomissa 26.3.25:

Hallituksen tekemät sosiaaliturvaan, sote-alaan ja niiden järjestöihin kohdistuvat leikkaukset ovat vaikuttaneet merkittävästi ihmisten kokemaan hyvinvointiin. Tämä on lisännyt taloudellista ahdinkoa, joka vaikuttaa niin psyykkiseen kuin fyysiseen terveyteen, kodin ilmapiiriin sekä sitä myöten lasten ja nuorten, tulevien sukupolviemme elämään. Tehdyt leikkaukset tulevat lisäämään syrjäytymistä, huono-osaisuuden kasvua sekä mielenterveysongelmien lisääntymistä. Tulevissa kunta- ja aluevaaleissa puntaroidaan, minkälaista suuntaa tulevaisuuden poliittiselta päätöksenteolta halutaan, kun samaan aikaan säästötoimina toteutetut leikkaukset iskevät suomalaisten hyvinvointiin.

Hyvinvointia tuetaan tutkimusten mukaan parhaiten sosiaali-, terveys- ja hyvinvointipalveluiden sekä kolmannen sektorin yhteistyönä. Länsi-Uudellamaalla tarvitaan siis vahvaa kuntien ja hyvinvointialueen peruspalveluiden sekä erikoissairaanhoidon yhteistyötä ja vuoropuhelua, jotta palveluiden integraatio ja sen tuloksena vaikuttavuutta tuottavat palvelut olisivat saavutettavissamme. Kolmas sektori on tärkeä palveluiden täydentäjä, jonka rahoitusta on leikattu nykyisellä hallituskaudella merkittävästi. Edellä mainittujen eri toimijoiden yhteistyön kehittämiseen tarvitaan tiedolla johtamista ja sen ymmärtämistä, että sosiaalihuollossa vaikuttavuuden mittaamiseen kuluu aikaa terveydenhuoltoa pidempään. Tämä on tärkeää ymmärtää erityisesti poliittisessa päätöksenteossa. Sote-alasta ja sen palveluista puhuttaessa unohtuu usein sosiaalihuolto. Sosiaalihuollolla on merkitystä: Sosiaalihuollon palvelut vähentävät työttömyyttä ja sen kustannuksia yhteiskunnalle, lasten ja nuorten ennaltaehkäiseviin sosiaalihuollon palveluihin panostaminen on kustannustehokasta ja vammaisille sekä ikäihmisille sosiaalihuollon palvelut ovat lähes välttämätön elinehto.

Mielenterveys on viime vuosina päässyt lehtien otsikoihin sekä poliittiseen päätöksentekoon. Silti mielenterveyteen investoidaan rahaa Suomessa melko vähän. Hoidon lisäksi mielenterveyskriisiä on ratkaistava harrastusmahdollisuuksilla, laadukkaalla varhaiskasvatuksella ja opetuksella, kiusaamiseen ja yksinäisyyteen puuttumisella, julkisilla liikenneyhteyksillä ja luonnon sekä kulttuurin keinoin.

Äänestäjien kannattaa kunta- ja aluevaaleissa kuunnella poliitikkojen vaalilupausten lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kasvatustieteen asiantuntijoita, miten palvelut tulisi järjestää tilanteessa, jossa taloudellisesti jaetaan niukkuutta.